Suomen historia ennen vuotta 1809 (HiS5)
Carl von Linné (vuoteen 1757 asti Linnaeus) (1707-1778) oli ruotsalainen lääkäri ja luonnontieteilijä. Linnén intohimona olivat kasvit.
Lääkärinä Linné oli vanhan koulukunnan miehiä. Hän ajatteli, että muutokset sapen, mustan sapen, veren ja liman välisissä suhteissa sekä niiden määrissä olivat merkityksellisiä sairauksien synnyssä ja hoitokeinojen valinnassa. Linnén mukaan ihmisen ruumis oli koostunut kuoresta ja ytimestä, joista kuori oli peräisin isästä ja ydin äidistä. Linné käytti lääkkeinä pääasiallisesti skandinaavisessa luonnossa kasvavia kasveja.
Vuonna 1731 Linne suuntasi Lappiin kasvitieteelliselle retkelle ja julkaisi matkan jälkeen Lapin kasveista kertovan kirjan Flora Lapponican. 1700-luvulla löytöretkien myötä löydettiin lukuisia uusia kasvilajeja ympäri maailmaa ja lajien paljous tuotti ongelman. Linné luokitteli kasvit, mineraalit ja eläimet omiin kuntiinsa ja edelleen luokkiin, lahkoihin, heimoihin, sukuihin ja lajeihin teoksessaan Systema Naturae, jonka ensimmäinen laitos ilmestyi vuonna 1735 ja viimeinen ja laajin laitos julkaistiin 1758.
Vuonna 1741 hänet nimitettiin Uppsalan yliopiston lääketieteen professoriksi, mutta hän vaihtoi pian viran kasvitieteen professuuriin. Saadessaan aatelisarvon hän otti nimekseen von Linne.
Linnéstä oli merkittävää hyötyä suomalaiselle luonnontutkimukselle. Hänen kuuluisimpia suomalaisia oppilaita olivat muun muassa Pehr Kalm ja Suomen lääketieteen isäksi kutsuttu Johan Haartman.
Linné oli aikansa ruotsalainen julkkis ja hyvin arvostettu henkilö. Hänen merkityksestään kertoo sanonta ”Luoja loi mutta Linné järjesti”. Suomalainen Sakari Topelius kuvaili Linneä suurelliseen tyyliin seuraavasti: ”Vielä kauan hänen kuoltuaan muistelevat lapset hänen nimeään. Viisaat maailmassa sanovat toisilleen: Se oli mainio mies! Kun iltatuuli heiluu puissa, kukissa ja heinissä, kuulet maailman suhisevan ja melkein sanovan toisilleen näin: Hän oli mies, joka rakasti meitä ja ymmärsi meitä, oli nimeltä Carl von Linné. Se oli mainio mies!”.
Uppsalassa toimiessaan Linné julkaisi useita luonnontieteellisiä teoksia. Hän myös perusti sinne kasvitieteellisen puutarhan ja luonnontieteellisen museon. Linnén luokittelujärjestelmää käytettiin esimerkiksi opetuksessa jopa 1900-luvun puoliväliin asti.
– Lauri Heikkilä