Historia Magistra Vitae?

Taustaa
Johan Gadol syntyi 5.6.1760 Turussa ja sai jo lapsesta asti yksityisopetusta kotonansa noin kymmenen tuntia päivässä. Hän aloitti yliopisto-opinnot jo 15-vuotiaana. Gadol oli erityisen kiinnostunut kemiasta ja fysiikasta, mutta osasi niiden lisäksi myös monia kieliä kuten latinaa, saksaa, venäjää, englantia, ranskaa ja ruotsia. Myöhemmin hänestä tuli suomalainen kemisti, fyysikko, mineralogi ja yrittäjä. Johan Gadolin isä Jacob Gadol oli myös Turun akatemian fysiikan ja teologin professori sekä Turun piispa, joten Johan sai varmasti vaikutteita isältään fysiikan ja kemian suhteen.

Kuuluisaksi Johan Gadolista tuli yksi Suomen kuuluisammista kemisteistä löydettyään uuden alkuaineen, yttriumin vuonna 1794. Näin hänestä tuli samalla myös kuuluisa maailmanlaajuisesti. Yttriumin löydettyyän hän löysi uuden harvinaisen maametallilajin , jota alettiin tutkimaan enemmän, josta nykyään valmistetaankin kaikenlaista elektroniikkaa. Hän määritteli myös ominaislämmön ja mineraalijärjestelmän. Näin häntä pidetäänkin Suomen kemiantutkimuksen isänä ja se näkyy esimerkiksi erilaisina kunnianosoituksina, kuten Suomen Kemistien seuran Gadol-mitaleina, jota jaetaan tunnustukseksi ansioituneille kemisteille.
Toiminta Suomessa
Hän toimi myös merkittävästi suomalaisessa teollisuudessa. Gadol oli nimittäin mukana perustamassa Suomen talousseuraa. Talousseuran tarkoituksena oli levittää erilaista tietoa taloudesta ja tuoda työtä ja ahkeruutta esiin. Seuran aloitteesta perustettiin mm. vuonna 1806 Suomen alueen ensimmäinen pankki, Turun diskonttauslaitos. Hän toimi hyvin aktiivisesti tässä seurassa ja hän esittikin mm. käsityö- ja manufaktuurikoulujen perustamista Suomeen, joka olikin ensiaskel kohti teknillistä opetusta Suomessa. Hän tuli Suomessa myös kuuluisaksi kemianopetuksestaan. Hän nimittäin järjesti Turun akatemiassa laboratorioharjoituksia oppilaille, joka oli epätavallista siihen aikaan. Näin hän uudisti täysin kemian opetus- ja tutkintamentelmät tähän aikaan. Hän teki myös kemiasta oppikirjan. Hän toimikin muutamaan otteeseen Turun Akatemian rehtorina ja professorina. Gadol oli myös perustamassa Turun Soitannollista seuraa vuonna 1790, joka edisti musiikkikulttuuria ja, joka on yhä nykypäivänäkin oleva aktiivinen seura. Vuonna 1822 hän erosi Turun Akatemian professorin virasta ja 5 vuotta myöhemmin vuonna 1827 Turun palon tuhottua hänen laborationsa hän lopetti myös tutkimuksensa ja jäi sivuun tehtävistään. Hän kuoli lopulta 92-vuotiaana vuonna 1852.

– Waltteri Iivanainen